Kirkastamo-hankkeen projektiryhmän näkemys
luovien alojen kehittämisestä Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalan luovien alojen elinkeinotoiminta kasvaa koko ajan.
Vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden
yhteinen liikevaihto oli 345 miljoonaa euroa ja jotka työllistivät noin 2700
henkilöä (Liiri ym. 2011, 28–30). Luovat
alat sitovat toimintaansa keskeisen osan koko alueen kolmannen sektorin
yhdistyksistä kulttuurista urheiluun ja terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin.
Kulttuuritapahtumien ja esitysten, urheilun ja liikunnan yleisötapahtumien sekä
matkailun ohjelmapalvelujen asiakkaat mukaan laskettuna voidaan arvioida, että
luovien alojen tuottamia palveluja käyttää Pohjois-Karjalassa vuosittain jopa
miljoona asiakasta, joista kasvava osa on kansainvälisiä vieraita.
Pohjois-Karjalan luovien alojen elinkeinotoiminnan vaikutusten piiriin
kuuluu koko alueen väestö ja kasvusta hyötyvät alueella kaikki. Alueen maine ja
vetovoimaisuus lepäävät yllättävän suurelta osin luovien alojen kasvun ja
elinvoimaisuuden varassa. Luovien alojen tärkeyttä korostetaan kaikkien
alueviranomaisten strategioissa. Esimerkiksi ne ovat Joensuun seudun
kasvustrategian yksi kolmesta kärjestä. Kuitenkin toimet luovien alojen
alueelliseksi tukemiseksi hakevat muotoaan. Luovat alat ei ole yhtenäinen
teollisuussektorin kaltainen toimiala. Käsite sitoo yhteen suuren joukon
eritasoisia toimijoita, joita tarkastellaan elinkeinotoimintana. Kasvu vaatii
myös hallinnollisilta tukitoimilta uudenlaista elinkeinopoliittista ajattelua –
etenkin koska luovien alojen yrittäjyyteen sisältyy merkittäviä
kasvupotentiaaleja esimerkiksi peliteollisuudessa ja mediakulttuurin
sisältötuotannossa.
Luovien alojen kehittämisen alueellista kokonaisvastuuta ei ole tällä
hetkellä Pohjois-Karjalassa kenelläkään eikä mikään taho toimi luovien alojen
alueellisena edunvalvojana kansallisella tasolla eikä kansainvälisesti.
Julkisella hankerahoituksella on Pohjois-Karjalassa 2000-luvulla tuettu
luovien alojen kehittämistä miljoonilla euroilla. Keskeisenä hanketoimijana on ollut
Karelia-ammattikorkeakoulu. Julkisen talouden leikkausten vaikutuksesta
Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoiminta supistuu toistaiseksi, mutta amk on
sitoutunut alan kehittämiseen luovan talouden keskuksen kautta. Oppilaitoksena
Karelia-ammattikorkeakoulun mahdollisuudet alueellisen elinkeinopolitiikan käytännölliseen
ohjailuun ovat rajalliset. Tämä rooli kuuluu mieluummin ELY-keskukselle,
maakuntaliitolle ja seudun kehittämisyhtiöille. Edellisten tehtävät ovat
jääneet lähinnä rahoittamiseen ja alueelliset kehittämisyhtiöt etsivät vieläkin
toimintatapoja luovien alojen kehittämiseen. Alueen kehittämisyhtiöistä erityisesti
Josekin rooli voisi olla luovien alojen elinkeinotoiminnan kehittämisessä
nykyistä näkyvämpi.
Kirkastamo-hanke esittää, että jokin edellä mainituista organisaatioista
ottaa luovien alojen alueellisen edunvalvonnan tehtäväkseen ja osoittaa siihen
työntekijä- ja työaikaresursseja. Tehtävän luonteen kannalta olisi tärkeää,
että sitä hoitaisi aidosti asiaan sitoutunut henkilö. Mikäli luovien alojen
elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja edunvalvonnasta ei kanna vastuuta kukaan,
pitkäjänteinen kehittämistyö ja tehdyt satsaukset voivat valua hukkaan.
Hattunen, N. 2013. Kirkastamo: Loppuraportti. Joensuu:
Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 1.
Hankkeen
projektiryhmään kuuluivat: Kupiainen Jari (Karelia-ammattikorkeakoulu),
Oinonen-Eden Elli (Itä-Suomen yliopisto/Aducate), Pyykkönen Markku (Joensuun
Popmuusikot ry), Roivas Tuomo (Josek Oy), Ruuska Sanna (Pohjois-Karjalan
ELY-keskus), Simanainen Anu (Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus), Susitaival Hanna (Taiteen edistämiskeskus) ja Välimäki
Jonna (Pohjois-Karjalan ELY-keskus).
Lähteet: Liiri,
H. Hattunen, N. & Kahreman, M. 2011. Luovat alat Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: C48.